Pentti

Luistelu on kuin pyörällä ajo – myös aikuinen muistaa nopeasti unohtuneet taidot

Moni aikuinen harmittelee ruostuneita luistelutaitojaan ja jännittää jäälle menemistä kaiken kansan joukkoon. Epävarmuus ja suoranainen pelko saavat monet unohtamaan ajatuksen saman tien, eikä luistelua lähdetä edes kokeilemaan. Jos luistelemaan oppiminen kiinnostaa, ikä ei kuitenkaan ole minkäänlainen este. Aikuinen oppii luistelutaitoja lähes yhtä sujuvasti kuin lapsikin. Laji on haasteellinen, mutta oppiminen palkitsee. Lisäksi luistelu tarjoaa samalla monipuolista kuntoilua. (lisää…)

Jatka lukemista →

Hiihto on ollut olennainen osa kulttuuriamme tuhansien vuosien ajan

Pohjoisten alueiden asukkaat ovat liikkuneet suksilla hiihtäen historian alkuhämäristä asti. Nykyään keinotekoiset materiaalit kuten lasikuitu ovat syrjäyttäneet puun suksien valmistuksessa, mutta periaate on säilynyt samana. Hiihtävät suomalaiset mainitaan ainakin Olaus Magnuksen vuoden 1555 teoksessa ”Pohjoisten kansojen historia”. Hiihtoa on sivuttu myös Suomen kansalliseepoksissa Kalevalassa ja Kantelettaressa. Tutuin tarinoista lienee Kalevalan hiihtomestarin Lemminkäisen hirvenhiihto, jossa tulinen Lemminkäinen lähti lumelle sellaisella vauhdilla, että hiihti suoraan päin suopetäjää. (lisää…)

Jatka lukemista →

Jääkiekon ja NHL:n juuret löytyvät Kanadasta

Suomalaisten suosikkilaji jääkiekko on alun perin lähtöisin Pohjois-Amerikasta, tarkemmin sanottuna kanadalaisesta McGill-yliopistosta Montrealissa, jossa myös laadittiin lajin perussäännöt ja kaukalon muoto. Ensimmäisissä peleissä kentällä oli molemmista joukkueista yhdeksän pelaajaa, mutta myöhemmin siirryttiin nykyäänkin käytössä olevaan kuuteen pelaajaan. Peli myös näytti aluksi melko erilaiselta, sillä syötöt eteenpäin oli kielletty eikä vaihtopelaajia ollut käytössä. (lisää…)

Jatka lukemista →

Suomalaisen mäkihypyn alkutaival nähtiin Helsingissä

Suomalainen mäkihyppy sai alkunsa Helsingistä, mutta tämä osa historiaa näyttää pian päättyvän. Helsingin viimeinenkin hyppypaikka on suljettu, eikä tilanteelle näy muutosta. Lahoja mäkiä alettiin purkaa harrastuksen hiipuessa 1980-luvulla ja Helsingin ainoa käytössä oleva mäki jäi Herttoniemeen. Nyt ei enää Herttoniemessäkään hypätä, eivätkä lajin harrastajat jaksa uskoa, että kaupunki enää remontoisi mäkeä. (lisää…)

Jatka lukemista →

Mäkihypyssä nähdään nykyään huikean pitkiä hyppyjä

Mäkihyppy lajina on saanut alkunsa Norjassa, Telemarkin maakunnassa Trondheimissa. Norjasta tulevat paitsi maailman kuuluisimmat mäkihyppysukset, myös legendaariset mäkihyppääjät. Jo 1800-luvun puolessa välissä Telemarkista kotoisin ollut Sondre Auverson Nordheim teki historiaa hyppäämällä luonnonmäestä tuolloin huikeana matkana pidetyn 30 metrin loikan. Tuohon aikaan luonnonmäkien hyppyreinä toimivat korokkeet tai lumesta rakennetut vallit. Erityisiä mäkihyppysuksia ei vielä ollut käytössä vaan mäkiä laskettiin pujottelusta ja pituushiihdosta tutuilla suksilla. Tätä käytäntöä jatkettiin aina 1890-luvulle asti. (lisää…)

Jatka lukemista →

Talviolympialaiset hurmaavat penkkiurheilijan

Talviolympialaiset hurmaavat penkkiurheilijan

Olen varsin aktiivinen penkkiurheilija ja erityisesti talviurheilulajien ystävä. Vaikka itse olen korkeintaan sunnuntaihiihtäjä, ei se estä minua intoilemasta tai kiroilemasta suomalaisten menestystä kaikissa eri talvilajeissa. Nuoret lupaukset erityisesti hiihdossa ja lumilautailussa ovat olleet viime vuosina iloinen yllätys ja viimeistään he ovat saaneet innon palaamaan näitäkin lajeja kohtaan. Talvikauden ulkopuolella en juuri urheilua seuraa, paitsi tärkeimmät jalkapallokisat tulee vilkaistua. Vapaa-ajalla viihdyn yleensä ennemminkin elokuvien ja pelien ääressä ja seuranani toimivat niin tv-sarjat,  ventti kuin päättelytehtävätkin. Joka neljäs vuosi, tärkeimpien talvikisojen ajaksi nämä kuitenkin unohtuvat ja kaveritkin tietävät, että olen hetken aikaa tavoittamattomissa, elleivät he sitten halua uppoutua kanssani talviolympialaisten maailmaan. Talviolympialaisissa...

Jatka lukemista →

Jääpallolle toivotaan uutta nousukautta

Jääpallo on päässyt viime vuosina unohtumaan, vaikka lajilla on Suomessa varsin komea historia. Eikä vain Suomessa, sillä itseasiassa kyseessä on erittäin vanha laji, joka on nauttinut jo pitkään suurta suosiota esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Jääpallo on tavallaan maahockeyn, jalkapallon ja hurlingin yhdistelmä. Pelikenttänä toimii jalkapallokentän kokoinen jääalue ja säännöt noudattelevat pitkälti jalkapallon sääntöjä. Jääpallossa on mm. käytössä jalkapallosta tuttu paitsiosääntö. Eriä pelataan kaksi ja molempien erien kesto on 45 minuuttia. (lisää…)

Jatka lukemista →

Kapasten perheestä löytyy huippujääkiekkoilijoita kolmessa polvessa

Kapaset - Hannu, Sami, Kimmo ja nyt myös Kasperi ja Konsta - ovat kaikki yltäneet jääkiekkourallaan huikeisiin saavutuksiin. Vuonna 1988 perhe muutti Joensuusta Kuopioon, kun isä Hannu Kapanen palkattiin juniorivalmentajaksi KalPaan. Teini-ikäiset pojat Sami ja Kimmo eivät muutosta innostuneet, mutta suostuivat lopulta ajatukseen stereoilla lahjottuina. Nykyään kaikki kokevat Kuopion vahvasti kotikaupungikseen ja KalPan omaksi seurakseen. (lisää…)

Jatka lukemista →

Patrik Laineella edessä loistava tulevaisuus

Jääkiekkoilija Patrik Laine (s. 1998) on yksi Suomen todellisista nuorista lupauksista. Tällä hetkllä Laine pelaa NHL:ssä Winnipeg Jetsissä. Laineen pelipaikkana on vasen laitahyökkääjä. 194 senttinen ja 94 kiloa painava Laine kääntää katseita jäällä. NHL.com -sivustolla Laineella kuvataan lisäksi olevan juuri oikea määrä kokoa, taitoa ja voimaa sekä pehmeät käden ja kovat laukaukset. (lisää…)

Jatka lukemista →