Pentti

Jollei jouluna ole lunta, joulupukki voi kenties ottaa helikopterin reen sijaan tuodessaan lahjoja, mutta jos olet suuri talviurheilulajien harrastaja, mitä teet jos talvi on poikkeuksellisen lämmin, ja lunta ei tulekaan? Se saattaa olla hyvä uutinen kaikille, joiden on aurattava lumet pihoiltaan, mutta niille, jotka nauttivat lumessa leikkimisestä tai urheilemisesta, tällainen talvi voi kuulostaa erityisen tylsältä hiihtäjille ja kelkkailijoille. Mikä vielä pahempaa, mitä jos ilmanmuutos jatkuu, lumeton talvi ei välttämättä ole kertaluontoinen. Mutta ei hätää! Talvella voi olla hauskaa ilman luntakin. Otimme inspiraatiota lämpimämmistä paikoista ja koottiin tämä opas kolmeen talviaktiviteettiin, jotka eivät vaadi sitä kylmää, valkoista tavaraa. (lisää…)

Jatka lukemista →

Lunta sataa ja lumipäivät ovat toivottavasti yleisiä asioita lähikuukausina. Vanhempina voi joskus olla haastavaa keksiä uusia asioita, mitä lasten kanssa voisi tehdä ulkona lumisina päivinä. Vaikka tiedämme, että raitis talvi-ilma olisi todella hyväksi niin lapsille kuin itsellemmekin, vietämme usein lopulta lumiset päivät sisällä. Kenties sinä tai lapsesi olette jo kyllästyneet samoihin vanhoihin talvileikkeihin, tai lumiset aktiviteetit, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen soveltuvat paremmin vanhemmille lapsille. Siksi halusimme koota listan aktiviteeteista, joita voit tehdä lastesi kanssa, ja jotka eivät ole vain hauskoja, vaan myös opettavaisia ja luovia. (lisää…)

Jatka lukemista →

Rohkeus on jotain, mitä jokainen haluaa. Se on hyvä ominaisuus, joka on kunnioituksen arvoinen. Raamatusta satuihin, antiikin myyteistä Hollywood - elokuviin, kulttuurimme on täynnä esimerkillisiä tarinoita rohkeudesta ja itsensä uhraamisesta hyvän puolesta. Wizard of Ozin pelkurimaisesta leijonasta, joka löytää rohkeuden kohdata noita, Davidiin, joka taistelee Goliathia vastaan raamatussa, Star Warsiin ja Harry Potteriin, lapsemme kasvatetaan sankarillisten ja inspiroivien tarinoiden ympäröimänä. (lisää…)

Jatka lukemista →

Niin monet meistä haluaisivat olla aktiivisempia, mutta syystä tai toisesta tämä ei tapahdu. On olemassa loputtomia syitä, jotka estää meitä tekemästä mitä haluaisimme tehdä, kuten ajanpuute, raha, prioriteetit, puute kumppanista, jonka kanssa tehdä näitä asioita, ja pelko joko siitä, että muut tuomitsevat sinua tai että epäonnistut. (lisää…)

Jatka lukemista →

Enni Rukajärvi ja Peetu Piiroinen ovat Suomen lumilautailun kirkkaimpia tähtiä. Nuorilla idoleilla on kuitenkin jalat tiukasti maassa ja ammattimainen asenne vie heitä jatkuvasti eteenpäin. (lisää…)

Jatka lukemista →

Moni aikuinen harmittelee ruostuneita luistelutaitojaan ja jännittää jäälle menemistä kaiken kansan joukkoon. Epävarmuus ja suoranainen pelko saavat monet unohtamaan ajatuksen saman tien, eikä luistelua lähdetä edes kokeilemaan. Jos luistelemaan oppiminen kiinnostaa, ikä ei kuitenkaan ole minkäänlainen este. Aikuinen oppii luistelutaitoja lähes yhtä sujuvasti kuin lapsikin. Laji on haasteellinen, mutta oppiminen palkitsee. Lisäksi luistelu tarjoaa samalla monipuolista kuntoilua. (lisää…)

Jatka lukemista →

Pohjoisten alueiden asukkaat ovat liikkuneet suksilla hiihtäen historian alkuhämäristä asti. Nykyään keinotekoiset materiaalit kuten lasikuitu ovat syrjäyttäneet puun suksien valmistuksessa, mutta periaate on säilynyt samana. Hiihtävät suomalaiset mainitaan ainakin Olaus Magnuksen vuoden 1555 teoksessa ”Pohjoisten kansojen historia”. Hiihtoa on sivuttu myös Suomen kansalliseepoksissa Kalevalassa ja Kantelettaressa. Tutuin tarinoista lienee Kalevalan hiihtomestarin Lemminkäisen hirvenhiihto, jossa tulinen Lemminkäinen lähti lumelle sellaisella vauhdilla, että hiihti suoraan päin suopetäjää. (lisää…)

Jatka lukemista →

Suomalaisten suosikkilaji jääkiekko on alun perin lähtöisin Pohjois-Amerikasta, tarkemmin sanottuna kanadalaisesta McGill-yliopistosta Montrealissa, jossa myös laadittiin lajin perussäännöt ja kaukalon muoto. Ensimmäisissä peleissä kentällä oli molemmista joukkueista yhdeksän pelaajaa, mutta myöhemmin siirryttiin nykyäänkin käytössä olevaan kuuteen pelaajaan. Peli myös näytti aluksi melko erilaiselta, sillä syötöt eteenpäin oli kielletty eikä vaihtopelaajia ollut käytössä. (lisää…)

Jatka lukemista →

Suomalainen mäkihyppy sai alkunsa Helsingistä, mutta tämä osa historiaa näyttää pian päättyvän. Helsingin viimeinenkin hyppypaikka on suljettu, eikä tilanteelle näy muutosta. Lahoja mäkiä alettiin purkaa harrastuksen hiipuessa 1980-luvulla ja Helsingin ainoa käytössä oleva mäki jäi Herttoniemeen. Nyt ei enää Herttoniemessäkään hypätä, eivätkä lajin harrastajat jaksa uskoa, että kaupunki enää remontoisi mäkeä. (lisää…)

Jatka lukemista →

Mäkihyppy lajina on saanut alkunsa Norjassa, Telemarkin maakunnassa Trondheimissa. Norjasta tulevat paitsi maailman kuuluisimmat mäkihyppysukset, myös legendaariset mäkihyppääjät. Jo 1800-luvun puolessa välissä Telemarkista kotoisin ollut Sondre Auverson Nordheim teki historiaa hyppäämällä luonnonmäestä tuolloin huikeana matkana pidetyn 30 metrin loikan. Tuohon aikaan luonnonmäkien hyppyreinä toimivat korokkeet tai lumesta rakennetut vallit. Erityisiä mäkihyppysuksia ei vielä ollut käytössä vaan mäkiä laskettiin pujottelusta ja pituushiihdosta tutuilla suksilla. Tätä käytäntöä jatkettiin aina 1890-luvulle asti. (lisää…)

Jatka lukemista →