Jääpallolle toivotaan uutta nousukautta

Jääpallo on päässyt viime vuosina unohtumaan, vaikka lajilla on Suomessa varsin komea historia. Eikä vain Suomessa, sillä itseasiassa kyseessä on erittäin vanha laji, joka on nauttinut jo pitkään suurta suosiota esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Jääpallo on tavallaan maahockeyn, jalkapallon ja hurlingin yhdistelmä. Pelikenttänä toimii jalkapallokentän kokoinen jääalue ja säännöt noudattelevat pitkälti jalkapallon sääntöjä. Jääpallossa on mm. käytössä jalkapallosta tuttu paitsiosääntö. Eriä pelataan kaksi ja molempien erien kesto on 45 minuuttia.

Jo muinaisten egyptiläisten suosiossa

Jääpallon tyyppisestä lajista löytyy merkintöjä jo muinaisista egyptiläisistä hautapiirroksista. Kuvista ei selviä, onko pelivälineenä käytetty palloa vai jääkiekkoa muistuttavaa ympyrää, mutta mailat ovat muodoltaan samanlaisia kuin vielä nykyäänkin. Euroopassa jääpallo on pelattu ainakin keskiajalla. Erityisesti Islannissa innostuttiin knattleikr-nimisestä pelistä, josta kerrotaan islantilaisten kansantaruissa ja legendoissa. Peli levisi Islannista uudisasukkaiden mukana Britanniaan ja myöhemmin siitä kehittyi uusia versioita, kuten irlantilaisten hurling, skotlantilaisten suosima shinty ja walesilaisten bandy, joita kaikkia voitiin pelata joko ruoholla tai jäällä. Jääpallo-otteluita pelataan ilmeisesti jo 1200-luvulla maalatuissa Canterburyn katedraalin ikkunamaalauksissa. Näissä on teemana poika, joka pitelee kädessään käyrää mailaa ja toisessa palloa. Jäällä pelattavia pallolajeja suosivat myös kymrit, lajinaan bando. Museoista löytyvät bando-mailat muistuttavat hyvin paljon nykyisiä jääpallomailoja.

Pitkään sanat hockey ja bandy tarkoittivat samaa peliä, mutta nykyään lajien ruoholla ja jäällä pelattavat versiot on erotettu toisistaan. Jääkiekko puolestaan syntyi Pohjois-Amerikassa, jossa jääpallosta kehitettiin oma versio puolittamalla pelaajien määrä ja pienentämällä kenttää ja maaleja.

Jääpallon on Suomen vanhin palloilulaji

Suomessa jääpalloon tutustuttiin 1890-luvun lopulla, kun lajin saapui meille Pietarista. Suurinta suosiota jääpallo nautti Viipurissa, sillä lajin toivat Suomeen kaksi viipurilaista kauppiasta, jotka olivat innostuneet lajista kauppamatkoilla Pietarissa. Vuonna 1907 jääpallo pääsi osaksi talvikisoja, joissa oli mukana useampi talvilaji. Kisat käytiin suomalaisten, ruotsalaisten ja pietarilaisten välillä. Laji herätti paljon huomiota ja sitä kokeilleet halusivat kehittää harrastusta eteenpäin, joten jo saman vuoden toukokuussa perustettiin Suomen Palloliitto. Liiton vastuualueisiin kuului jääpallon lisäksi kesälaji jalkapallo. Ensimmäiset jääpallon SM-kisat järjestettiin vuonna 1908 ja pelipaikkana toimi jääalue Helsingin edustalla, meren päällä. Jalkapallon Suomen mestaruudesta kilpailtiin vasta seuraavana kesänä, joten jääpallo on siinä mielessä Suomen vanhin palloilulaji.

Ensimmäisenä vuonna jääpallon Suomen mestaruudesta taistelivat lähinnä helsinkiläiset ja viipurilaiset peliseurat, mutta laji lähti nopeasti leviämään ympäri maata. Aktiivisesti jääpalloa harrastettiin ainakin Vaasassa, Tampereella, Hangossa, Oulussa ja Lappeenrannassa. Kuitenkin vasta vuonna 1935 Suomen mestaruus meni muulle kuin helsinkiläiselle tai viipurilaiselle seuralle Porvoon Akillesin viedessä kunnian.

Lajin toivotaan heräävän henkiin entistä elinvoimaisempana

Jääpallon suosio alkoi hiipua ensimmäisen maailmansodan myötä ja lajin huippua edustivat enää Suomi ja Ruotsi. Maiden välillä käytiin maaottelu vuonna 1919, jonka Suomi voitti maalein 4-1. Kaikista suosituinta jääpallo oli 1950-luvulla, jolloin erityisesti SM-sarjaa seurasi ennätysmäärä katsojia. 1970-luvulla jääpallon harrastajat halusivat saada omia näkemyksiään paremmin kuuluviin ja erosivat Suomen Palloliitosta, perustaen oman itsenäisen järjestön Suomen Jääpalloliiton. Ongelmaksi muodostui uutena lajina Suomeen saapunut jääkiekko, jonka suosio kasvoi kohisten ja jota varten alettiin rakentaa myös uusia halleja. Jääpalloa on pelattu lähinnä tekojääradoilla.

Nykyään kovatasoisinta jääpallo pelataan Venäjällä ja Ruotsissa. Suomessa lajin parissa kaivataan halliharjoittelumahdollisuutta, sillä esimerkiksi Ruotsista jääpallohalleja löytyy jo 12 kappaletta. Tärkeintä olisi saada mukaan aktiivisia junioreja, joista kasvaisi tulevaisuuden tähtipelaajia. Jääpallon keskuksina toimivat Suomessa tällä hetkellä Pori ja Lappeenranta, joissa seurat ovat aktiivisesti edistäneet asiaa.