Mäkihypyssä nähdään nykyään huikean pitkiä hyppyjä

Mäkihyppy lajina on saanut alkunsa Norjassa, Telemarkin maakunnassa Trondheimissa. Norjasta tulevat paitsi maailman kuuluisimmat mäkihyppysukset, myös legendaariset mäkihyppääjät. Jo 1800-luvun puolessa välissä Telemarkista kotoisin ollut Sondre Auverson Nordheim teki historiaa hyppäämällä luonnonmäestä tuolloin huikeana matkana pidetyn 30 metrin loikan. Tuohon aikaan luonnonmäkien hyppyreinä toimivat korokkeet tai lumesta rakennetut vallit. Erityisiä mäkihyppysuksia ei vielä ollut käytössä vaan mäkiä laskettiin pujottelusta ja pituushiihdosta tutuilla suksilla. Tätä käytäntöä jatkettiin aina 1890-luvulle asti.

Varsinaisesti mäkihypystä innostuttiin Oslossa 1860-luvun loppupuolella. Tuolloin Oslon vieressä sijainneen Husemennessän kartanon mailla järjestettiin mäkihyppykilpailuja, jotka tunnettiin nimellä Husemennessä-kilpailut. Tämä kilpailu siirrettiin myöhemmin Holmenkollenille ja tunnetaan nykyään ympäri maailmaa.

Suomessa ensimmäiset viralliset mäkihyppykisat järjestettiin vuonna 1906. Kisapaikkana toimi Helsingin Alppila, jonne nousi ensimmäinen piirustusten mukaan rakennettu hyppymäki. Tosin epävirallisia kilpailuja oli jo tätä ennen järjestetty mm. Katajanokalla. Katajanokalla kisat järjestettiin vuonna 1889 ja ne voitti Helsingissä asunut norjalainen insinööri Christian Nielsen.

Hyppyjen pituudet ovat kasvaneet aikojen saatossa merkittävästi

Nykyään mäkihypyssä pyritään jatkuvasti pidempiin hyppyihin. Tätä tavoitetta varten välineitä ja mäkiä kehitetään jatkuvasti. Pitkiin hyppyihin sisältyy aina myös riskejä ja jossain vaiheessa FIS halusi rajoittaa hyppyjen pituutta sääntöjä muuttamalla. Mäkihyppylegenda Matti Nykänen hyppäsi vuonna 1985 ennätyshypyn, jonka pituudeksi tuli huimat 191 metriä ja tuolloin järjestö päätti, että kaikki tämän mitan ylittävät hypyt lasketaan jatkossa 191 metrissä eli ylimääräiset metrit eivät vaikuta tulokseen. Päätöksen taustalla oli nimenomaan lajin turvallisuus, mutta yleisö ja osa harrastajista oli toista mieltä. Pitkät hypyt ovat yleisölle näyttävää ja jännittävää katseltavaa. Osa hyppääjistä on valmis tämän takia ottamaan suuriakin riskejä ja haluavat rikkoa vanhoja ennätyksiä. Sääntö ylipitkistä hypyistä päädyttiin kumoamaan.

Välineitä ja mäkiä kehitetään jatkuvasti

Hyppyrimäkiä on vuosien saatossa kehitetty huimasti. Välineiden kehitys on johtanut siihen, että osa hyppyrimäistä on jäänyt kokonaan käytöstä, kun ne eivät enää täytä nykyvaatimuksia. Nykyään hypyissä lennetään korkeimmillaan 5-6 metriä maanpinnan yläpuolella. Erikseen ovat vielä maailman lentomäet, joita on koko maailmassa vain viisi. Lentomäkiä ei käytetä lainkaan harjoittelumäkinä ja kilpailuissakin niissä hypätään vain hyvin valvotuissa olosuhteissa.

Hyppyrimäen koko määritellään ns. K-pisteen mukaan. Kilpailussa K-pisteeseen asti yltänyt hyppy antaa 60 pistettä ja lisämetrit tuovat lisäpisteitä. Vastaavasti lyhyempi hyppy vähentää pisteitä. Lentomäkien K-piste on 185 metriä. Normaalimäeksi kutsutaan mäkeä, jonka K-piste on 75 ja 99 metrin välillä. Suurmäessä K-piste on suurempi kuin 100 metriä. Lisäksi mäelle määritellään HS-piste eli raja, johon asti mäessä voi turvallisesti hypätä. Mikäli hyppy ylittää tämän rajan, kokoontuu tuomaristo pohtimaan, onko kilpailua turvallista jatkaa. Suomen suurin mäkihyppymäki löytyy Rukalta. Rukan suurmäen K-piste on 120 metriä ja HS-piste 142 metriä.

Ennätykset ovat rikkoutuneet jo useita kertoja

Ensimmäisen kerran mäkihypyssä ylitettiin 100 metriä vuonna 1936, kun itävaltalainen Seppo Bradl leiskautti hypyllään 101 metriä. Vuonna 1994 ylittyi puolestaan 200 metrin raja, jonka virallisesti ylitti Andreas Goldberger 202-metrin hypyllään. 200 metrin ylittämisestä oli hyppääjälle luvattu palkinnoksi auto, jonka Goldbergerin sijasta lunasti kuitenkin Toni Nieminen. Hän oli nimittäin ylittänyt 200 metrin rajapyykin jo harjoituksissa ennen Goldbergeria. Suomalaisista pisimmän hypyn hypänneen kilpailijan titteliä kantaa Janne Happonen, hypättyään Vikersundin mäessä 240 metriä kisoissa vuonna 2011. Maailman pisimpään, pystyssä pysyttyyn hyppyyn venyi puolestaan norjalainen Johan Remen Evens hypätessään Vikersundissa samana vuonna hurjat 241 metriä.