Talviolympialaiset hurmaavat penkkiurheilijan

Talviolympialaiset hurmaavat penkkiurheilijan

Olen varsin aktiivinen penkkiurheilija ja erityisesti talviurheilulajien ystävä. Vaikka itse olen korkeintaan sunnuntaihiihtäjä, ei se estä minua intoilemasta tai kiroilemasta suomalaisten menestystä kaikissa eri talvilajeissa. Nuoret lupaukset erityisesti hiihdossa ja lumilautailussa ovat olleet viime vuosina iloinen yllätys ja viimeistään he ovat saaneet innon palaamaan näitäkin lajeja kohtaan.

Olen varsin aktiivinen penkkiurheilija ja erityisesti talviurheilulajien ystävä

Talvikauden ulkopuolella en juuri urheilua seuraa, paitsi tärkeimmät jalkapallokisat tulee vilkaistua. Vapaa-ajalla viihdyn yleensä ennemminkin elokuvien ja pelien ääressä ja seuranani toimivat niin tv-sarjatventti kuin päättelytehtävätkin. Joka neljäs vuosi, tärkeimpien talvikisojen ajaksi nämä kuitenkin unohtuvat ja kaveritkin tietävät, että olen hetken aikaa tavoittamattomissa, elleivät he sitten halua uppoutua kanssani talviolympialaisten maailmaan. Talviolympialaisissa on jotain sellaista taikaa, joka saa minut liimaantumaan penkkiini aika lailla koko kisojen ajaksi.

Talviolympialaiset ovat muokkautuneet vuosien varrella

Talviolympialaisissa on itseasiassa melko lyhyt historia, sillä niitä on järjestetty vasta 84 vuoden ajan. Olympialaisten perinne alkoi nimenomaan kesäkisoina ja vasta niiden saama hurja suosio kasvatti kisojen lajivalikoimaa. Ensimmäisen kerran talvilajeja nähtiin vuoden 1920 kesäkisoissa Antwerpenissä ja tällöin saivat myös suomalaiset menestystä, kun Ludowika ja Walter Jakobsson luistelivat parikilpailun voittoon.

Neljä vuotta myöhemmin tunnetussa talviurheilukeskuksessa Ranskan Charmonix’ssa talvilajeihin keskityttiin jo kokonaisen viikon verran Kansainvälisen talvilajien kisaviikon merkeissä. Virallisesti kyseessä olivat Pariisin kesäolympialaiset, mutta seuraavana vuonna tapahtuma tunnustettiin jo ensimmäisiksi talvikisoiksi. Talvilajiviikolla lajivalikoimaan kuuluivat hiihto, taitoluistelu, jääkiekko ja kelkkailu. Mukana oli yli 250 kilpailijaa 16 eri maasta. Kisojen suuria menestyjiä olivat mm. Suomi ja Norja. Suomalaiset keräsivät kisoista mukaansa yhteensä kymmenen mitalia, joista neljä oli kultaisia, kolme hopeisia ja kolme pronssia. Tapahtuman aikana perustettiin myös kansainvälinen hiihtoliitto.

Lumen puute on toisinaan hankaloittanut talvikisoja - apua on haettu Kanadasta asti

Lumen puute on toisinaan hankaloittanut talvikisoja – apua on haettu Kanadasta asti

Seuraavat kisat järjestettiin Sveitsissä St. Moritzissa vuonna 1928. Tuolloin kärsittiin lämpimän sään aiheuttamista ongelmista ja lunta ei tahtonut olla riittävästi kaikkiin lajeihin. Norja loisti jälleen mitalimaana. Sama leudon sään ongelma jatkui vuonna 1932 Lake Placidissa, jonne jouduttiin kuljettamaan lisää lunta aina Kanadasta asti. Esimerkiksi kelkkailua täytyi lykätä siten, että neljän miehen kelkkailukisa järjestettiin vasta kaksi päivää kisojen virallisen päättymisen jälkeen. Lake Placidissa kokeiltiin ensimmäisen kerran pikaluistelun joukkolähtöä, mutta jo seuraavissa kisoissa palattiin yksittäisiin lähtöihin.

Toinen maailmansota muokkasi olympiajoukkueita ja pakotti kisat tauolle

Toinen maailmansota aiheutti kisoihin 12 vuoden tauon, jonka jälkeen kisat nähtiin jälleen Sveitsissä. Sveitsiä pidettiin yleisesti puolueettomana maana, joten se oli sovelias valinta sodan jälkeisten kisojen isäntämaaksi. Näihin kisoihin ei kutsuttu Saksaa eikä Japania. Uutena lajina ohjelmaan lisättiin yksinkelkkailu.

Vuonna 1952 Oslon talviolympialaisissa esiteltiin ensimmäistä kertaa olympiasoihtu, jonka kanssa kierrettiin tuntureita. Kisat vetivät paikalle ennätysmäärän yleisöä ja pelkästään mäkihyppyosuutta oli seuraamassa 150 000 katsojaa. Uutena lajina nähtiin naisten murtomaahiihto. Suomalaiset nappasivat kisoista mukaansa yhdeksän mitalia.

Nykäsen historiallinen olympiatemppu villitsi suomalaiset

Vuoden 1956 kisoihin Cortinassa pääsivät osallistumaan ensimmäistä kertaa nyt myös Neuvostoliiton urheilijat ja Jevgeni Grishin voitti pikaluistelussa sekä 500 että 1000 metrin matkat.

Vuonna 1960 kisat järjestettiin Squaw Valleyssa ja ohjelmaan oli lisätty naisten pikaluistelu sekä ampumahiihto. Länsi- ja Itä-Saksa lähettivät kisoihin yhteisen joukkueen. Jevgeni Grishin uusi neljän vuoden takaisen temppunsa voittaen molemmat pikaluistelumatkat.

Nykäsen historiallinen olympiatemppu villitsi suomalaiset

Calgaryn vuode 1988 olympialaiset olivat suomalaisittain komea tapahtuma ja tästä on kiittäminen mäkikotka Matti Nykästä. Nykänen oli aivan ilmiömäinen ja voitti kaikki kisat joihin osallistui. Mieleen jäi myös hiihtäjä Marjo Matikaisen kiroilun siivittämä kultamitali viiden kilometrin matkalla.

Mäkijoukkue on myöhemminkin ollut suomalaisten ylpeydenaihe. Esimerkiksi Albertsvillessä vuonna 1992 vain 16-vuotias Toni Nieminen hyppäsi kahden kullan ja yhden pronssimitalin arvoisesti uudella, kohutulla V-tyylillä.

Talviolympialaisten lajikirjo on laajentunut vuosien varrella

Maastohiihto on ollut virallinen olympialaji vuodesta 1924 eli jo ensimmäisissä virallisissa talvikisoissa. Nykyään tähän kuuluu sekä miesten että naisten osalta kuusi eri kilpailua. Alppihiihto on kuulunut kisojen ohjelmaan vuodesta 1936 ja nykyään niin miehet kuin naisetkin kilpailevat syöksylaskussa, supersuurpujottelussa, pujottelussa ja alppiyhdistetyssä. Ampumahiihto lisättiin kisojen ohjelmaan vuonna 1960 ja vuonna 2014 alettiin kilpailla myös sekaviestissä. Freestylehiihto, johon kuuluvat sekä kumparelasku että erilaiset hypyt, on ollut kisalaji vuodesta 1992 lähtien. Nykyään kisataan lisäksi myös halfpipessa ja slopestylessa ja kaikissa lajeissa kisaavat sekä miehet että naiset.

Talviolympialaisten lajikirjo on laajentunut vuosien varrella

Mäkihypyn ja hiihdon yhdistetty on niin ikään kuulunut ohjelmaan vuoden 1924 olympialaisista lähtien. Idea kilpailusta on alun perin norjalaisten ja ovatkin menestyneet lajissa vuodesta toiseen erinomaisesti. Mäkihypyn hyppyrimäen korkeutta ja hiihto-osuuden hiihtomatkaa on muutettu vuosien varrella.

Jäälajit ovat olympialaisten vanhoja suosikkeja

Jääkiekko on yksi suosituimmista ja pitkäaikaisimmista olympialajeista, sillä se on ollut katkeamatta mukana aina vuodesta 1920 asti. Naisten jääkiekkoa nähtiin olympialaisissa ensimmäisen kerran vuonna 1998. Mäkihypyllä on melkein yhtä komea olympiamenneisyys, sillä tämä laji otettiin mukaan vuonna 1924, ensimmäisissä virallisissa talviolympialaisissa.

Pikaluistelu kuuluu myös vanhimpiin olympialajeihin, samoin kuin rattikelkkailu. Molemmat lisättiin ohjelmaan vuonna 1924. Taitoluistelulla on vieläkin pidemmät perinteet, sillä se oli lajina jo kesäolympialaisissa vuosina 1908 ja 1920. Aluksi lajeina olivat miesten ja naisten yksinluistelu ja pariluistelu, jäätanssi lisättiin ohjelmaan vuonna 1976.

Neljän vuoden odotus

Curlingia yritettiin olympialajiksi jo vuonna 1924, mutta laji ei vielä silloin tullut jäädäkseen. Laji lisättiin uudelleen kisaohjelmaan vuonna 1998 ja tästä lähtien mukana on ollut sekä miesten että naisten turnaus.

Neljän vuoden odotus

Nyt täytyy jaksaa taas neljä vuotta odotella seuraavia kisoja. Vuoden 2022 talviolympialaiset järjestetään Pekingissä ja mielenkiinnolla odotan, mitä kaikkea kisat tuovat tullessaan. Onneksi karsintoja pääsee seuraamaan jo hyvissä ajoin ja ainahan voi spekuloida tuloksissa kaveriporukassa vaikka kuinka paljon etukäteen. Kyllä tässä siihen asti pärjätään.