Talviolympialaiset – lumen ja jään juhla

Talviolympialaiset keräävät kokoon parhaat atleetit ympäri maailmaa neljän vuoden välein. Olympialaisiin osallistuminen on urheilijoille suuri kunnia, ja kisoissa menestyneitä juhlitaan kotimaissa koko kansan voimin. Talviolympialaiset tuovat kilpakentille lumen ja jään – kisoissa mitellään voimia talviurheilulajien lukuisissa skaaloissa.

Talviolympialaisten historia

Yli satavuotisen historiansa aikana olympiakisat ovat muuttaneet muotoa useaan otteeseen. Alunperin ammattilaiset eivät saaneet osallistua olympialaisiin, vaan kisat olivat tarkoitettu vain amatööriurheilijoille. Tämä sääntö on sittemmin muuttunut. Kansainvälinen olympiakomitea, organisaatio kisojen takana, perustettiin jo vuonna 1894. Luistelu haluttiin mukaan kisaohjelmaan jo alusta alkaen, mutta ensimmäisen kerran se nähtiin kisajäillä vasta vuonna 1908 Lontoon kesäolympialaisissa. Idea talviolympialaisista lähti jalostumaan viikon mittaisesta, talvilajeihin keskittyvästä kesäolympialaisten osa-alueesta. Vuosikymmenien ajan suunnitelma jäi vain ajatuksen tasolle. Toinen talviurheilulaji, jääkiekko, nähtiin osana olympialaisia ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Antwerpenin olympialaisissa vuonna 1920.

Seuraavana vuonna komitea teki viimein päätöksen viikon mittaisesta talviurheilulajien tapahtumasta. Ensimmäisen kerran talviurheiluviikko nähtiin osana olympialaisia Pariisissa vuonna 1924. Tapahtuman maisemina toimi Ranskan Mont Blancin juurella sijaitseva Chamonix. Viikon huikea menestys innoitti olympiakomiteaa luomaan uuden, täysin talvilajeihin keskittyvän tapahtuman. Näin sai alkunsa talviolympialaiset. 68 vuoden ajan kisat järjestettiin aina samoina vuosina kesäolympialaisten kanssa, seuraten neljän vuoden sykliä. Kesä- ja talviolympialaiset järjestettiin perinteisesti myös maantieteellisesti lähekkäin. Toinen maailmansota keskeytti kaiken olympiatoiminnan vuosien 1939-1944 aikana. Sodan jälkeen vuonna 1948 talviolympialaiset palasivat Eurooppaan Sveitsin Sant Moritziin. 1950-luvulla alkoi talvi- ja kesäolympialaisten aina vain selkeämpi eriytyminen. Kisat järjestettiin lähes poikkeuksetta eri maanosissa, ja 1992 alkaen myös eri vuosina. Nykään olympialaisten sykli on kaksi vuotta, vuorotellen säännöllisesti kesä- ja talviolympialaisten välillä.

Kisojen lajiskaala on laaja

Talviolympialaiset antavat usean eri urheilulajin edustajille mahdollisuuden mitellä taidoistaan. Nykyään olympiaohjelmassa on mukana 15 eri talviurheilulajia. Taitoluistelu on vanhin olympialajeista. Olympialaisissa nähdään miesten ja naisten yksinluistelua, pariluistelua, jäätanssia ja joukkuekilpailuja. Toinen lähes alusta saakka mukana ollut laji on miesten jääkiekko. Naisten jääkiekkoilu hyväksyttiin olympialajiksi vuonna 1998.

Muita perinteisiä olympialajeja ovat muun muassa pikaluistelu, rattikelkkailu ja maastohiihto. Mäkihyppy on ollut mukana jo vuodesta 1924. Ensimmäisinä vuosina kisattiin vain suurmäessä. Nykyään kisoissa on mukana myös normaalimäki ja joukkuekilpailu. Yhdistetty, eli hiihdon ja mäkihypyn yhdistelmä, omaa yhtä pitkät juuret. Yhdistetty on ainyt laji, jossa on edelleen sarja vain miehille – tosin seuraavien vuosien aikana naisille halutaan perustaa oma sarja.  

Suomalaiset olympiakentillä

Vuoden 2014 jälkeisissä mitalitilastoissa Suomi on sijalla 10. Kaikkein kovimmat menestyjät ovat Norja, Yhdysvallat ja Saksa. Olympialaisten historian aikana suomalaiset ovat tuoneet kotiin yli 160 mitalia, jotka jakautuvat niin pronssisiin, hopeisiin kuin kultaisiinkin.

Suomalaiset olympiakentillä

Suomen kamaralta talviolympialaisten huippusijoille on ponnistanut suuri joukko urheilijoita. Kaikkein menestynein kotimainen urheilija olympialaisissa on ollut Clas Thunberg, joka toi urasa huippuvuosina 1920-luvulla kotiin yhteensä 7 mitalia pikaluistelussa. Niistä viisi oli kultaista, yksi hopeinen, ja yksi pronssia. Maastohiihdon saralla ovat menestyneet muun muassa Veikko Hakulinen, Marja-Liisa Kirvesniemi, Eero Mäntyranta ja Iivo Niskanen.  Yhdistetyn puolella Samppa Lajunen on voittanut olympiakultaa kolme kertaa. Mäkihyppääjä Matti Nykänen saavutti urallaan lukuisten mestaruuksien lisäksi viisi olympiakultaa. Lisäksi olympialaisissa nähdään ohjaskelkkailua, skeletonia, eli mahakelkkailua, ampumahiihtoa ja alppihiihtoa. Alppihiihdon eri muodot ovat syöksylasku, suur- ja supersuurpujottelu, pujottelu ja alppiyhdistetty. Uusimpia tulokkaita olympiakentällä ovat kaukopikaluistelu, freestylehiihto ja lumilautailu. Curling vieraili kisoissa jo vuonna 1924, mutta otettiin kisaohjelmaan vakituisesti mukaan vastan vuonna 1998.